Haluaisin rohkaista jokaista ihmettelemään. Pysähdy siis ihmettelemään! Ihmettelyn kohteita kyllä riittää. Aloita vaikka luonnossa, jossa on valtavasti hyväksyntää jokaiselle ihmettelijälle. Jos tuntuu, että on vaikea pysähtyä ihmettelemään, katso sitä vaikeutta – ihmettele sitäkin hyväksyvästi. Ihmettele vaikeuden syytä, ja muista, että se ei ole koko totuus sinusta. Se vaikeuden syy on asia, joka haluaa tulla nähdyksi. Voitko sallia tunteiden virtaamisen ja ihmetellä sitä? Kannustan kokeilemaan. Voit löytää itsesi yhtä aikaa surullisena (pintaan nousut suru saa virrata) ja iloisena (siitä, että suru saa tulla).
Mielestäni ihminen on luotu ihmettelemään, se on siis luontainen kyky. Lapset ovat mestari ihmettelijöitä – miksi – kysymyksetkin ovat täynnä ihmettä. Anna siis ihmettelyn tapahtua sinussa. Lepää siinä – ihmettelyssä. Ihmettelyn sisar on kiitollisuus, joka avaa salaisuuden. Metsämielimenetelmässä on eräs mukava harjoitus, jossa ripustetaan mielikuvassa kiitollisuuden aiheet puun oksalle. Ja taas on lisää ihmeteltävää!
Minä tykkään ihmetellä myös ihmisiä, ainutlaatuisuuksia. Me ollaan kaikki niin inhimillisiä ihmisiä, paljon yhteistä – kuten tunteet- ja paljon erilaista. Meissä jokaisessa on se koko matka, jonka me olemme kulkeneet. Sekin on ihmeellistä, miten taitavasti me olemme lapsina valinneet ne meille sopivimmat selviytymiskeinot, jotka ovat auttaneet meitä tähän asti. Omia selviytymiskeinoja kannattaa myös ihmetellä! Saattaa siinä ihmetellessä oivaltaa, että tuota selviytymiskeinoa (esimerkiksi itseä väsyttävä pikkutarkkuus asioiden suorittamisessa) en muuten enää tarvitse! Siitä kun päästää irti, saa hetken ihmetellä, että mitähän nyt, miten minä oikein nyt elän tätä elämääni. Sitten sitä saattaa ihmetellä lisääntynyttä levollisuutta itsessä, kun ei enää tarvitse olla niin varautunut joka tilanteessa. Ja kiittää!
Ihmettely on valoisaa ja hyväksyvää. Toisin kuin päivittely – joka ainakin meillä päin on vähemmän valoisaa ja vähemmän hyväksyvää. Minusta ihmettely on terveellisempi vaihtoehto. Ihmettelyn ilo on kuin keväinen västäräkki, joka keikuttaa veikeästi pyrstöään ja hypähtelee eteenpäin.
